Vastine Kauppalehdessä: Kaikilla ei ole sadan vuoden historian tuomaa painolastia

Jarmo Matilainen perustaa arvionsa valokuidun kannattavuuslaskelmista Finnet-yhtiöiden liiketoimintamalleihin, kirjoittaa Tommi Linna.

Kauppalehden valokuitumarkkinoita käsittelevässä jutussa (KL 18.9.) pääasiallisena tietolähteenä on käytetty Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilaista, joka näkemyksineen ei ole puolueeton osapuoli tässä pelissä.

Matilaisen takana ovat hänen johtamaansa liittoon kuuluvat yhtiöt, jotka käyvät kovaa kisaa valokuituasiakkaista jutussa kritisoitujen toimijoiden kanssa.

Suomi on kärsinyt pitkään valokuituvajeesta, koska kotimaasta ei ole löytynyt pääomia kalliisiin verkkoinvestointeihin.

Maa täyteen valokuitua

Valoon omistajien pitkäjänteisen sijoitushorisontin turvin voimme rakentaa valokuituliittymän reilusti yli puolelle miljoonalle suomalaiselle täysin ilmaiseksi.

Tämä harmittaa Matilaista ja hänen edustamaansa entisten monopoliyhtiöiden liittoutumaa. Vapaa markkinatalous on tullut kotikulmille.

Valoo on nuori yhtiö, jonka liiketoiminta on vasta alussa. Kasvu ja investoinnit ovat suuria, joten yhtiön kuuluukin tehdä tappiota. Se ei yllätä omistajia eikä johtoa, ja siihen on varauduttu.

Toimintamme muuttuu jo lähivuosina käyttökatepositiiviseksi, ja toisin kuin Matilainen väittää, emme aio aloittaa asiakkaidemme mielivaltaista rahastusta ensi vuonna tai edes ensi vuosikymmenellä. Siitä pitävät huolen markkinat ja EU:n lainsäädäntö.

Jarmo Matilainen perustaa arvionsa valokuidun kannattavuuslaskelmista Finnet-yhtiöiden liiketoimintamalleihin. Hän unohtaa, että kun yrityksillä on organisaatioissaan sata vuotta historian painolastia, niiden toiminta ei voi olla yhtä tehokasta kuin se on meillä.

Valoo on perustettu ainoastaan yhtä tarkoitusta varten: rakentamaan tämä maa täyteen valokuituverkkoa, johon meillä on kansakuntana oikeus.

Ketterä, huippuammattilaisista koostuva organisaatiomme pystyy toimimaan kustannustehokkaasti ja suurella volyymillä eri puolilla maata samanaikaisesti.

Parhaaksi todettu rakennustapa

Ja Matilaisen huoleen siitä, että 70 prosenttia rakennettavasta verkosta olisi ”kylmillään”, me voimme vastata: ei todellakaan ole.

Loppuun vielä yksi esimerkki Valoon tehokkuudesta: me käytämme kaikissa kunnissa, jotka sen sallivat, valokuidun edelläkävijämaa Ruotsissa parhaaksi rakennustavaksi todettua 40 sentin asennussyvyyttä.

Vanhanaikainen 70 sentin asennussyvyys, jota vielä jotkin kunnat edellyttävät, on raskas, epäekologien, katuja ja pihoja rikkova tekniikka. Valoo toimii toisin, aina kun voi.

Tommi Linna
toimitusjohtaja, Valoo (Adola Oy)