Valokuituverkkojen rakentamiseen olisi tarjolla huomattavasti perinteistä kaivamista nopeampia, ekologisempia ja asukasystävällisempiä menetelmiä, kuten matala-asennus ja mikrosahaus. Silti yllättävän moni kunta Suomessa kieltää niiden käytön. Valoon kaupallinen johtaja Klaus Varis pitää kuntien asennetta vanhanaikaisena.
Tekniikka & Talous nosti äskettäin esiin valokuidun rakentamisessa käytettävän mikrosahauksen, joka on yleisesti käytössä esimerkiksi Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa, mutta tyssännyt Suomessa kuntien lupakäytäntöihin.
Artikkelissa haastateltu Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficomin lakiasiainpäällikkö Marko Lahtinen kummastelee tilannetta. Mikrosahauksessa ja muissa matala-asennusmenetelmissä kaapeli sijoitetaan noin 30–50 senttimetrin syvyyteen perinteisen 70 senttimetrin sijaan. Menetelmä on jopa kymmenen kertaa perinteistä kaivamista nopeampi ja sen ympäristökuormitus on merkittävästi pienempi.
Valoo käyttää ekologista matala-asennustekniikkaa kaikkialla, missä se on mahdollista. Klaus Varis kuitenkin kertoo, että moni kunta ei edelleenkään salli nykyaikaisten menetelmien käyttöä.
”Pidän kuntien asennetta todella outona. Kun ottaa huomioon, miten paljon asukkaita harmittaa kotikadulla pyörivä kaivinkone, on suorastaan hullunkurista, että matala-asennuksia ei sallita”, Varis sanoo.
Jopa sähkökaapeleita syvemmälle – täysin turhaan
Kuntien kielteistä kantaa on perusteltu muun muassa sillä, että matalaan asennettu valokuitu voisi haitata myöhempää infrarakentamista. Variksen mukaan tiukka vaatimus 70 senttimetrin asennussyvyydestä on kuitenkin historiallinen jäänne, joka ei perustu todelliseen tarpeeseen.
”Valokuitukaapelissa ei kulje sähköä, eikä se siten aiheuta turvallisuusriskiä. Silti vaatimus 70 sentin asennussyvyydestä voi käytännössä tarkoittaa, että valokuitukaapeli on kaivettava maassa jo olevien sähkökaapeleiden alapuolelle. Jokainen käsittää, miten järjetöntä ja työlästä se on”, Varis huomauttaa.
Ympäristö ja asukkaat kiittäisivät
Matala-asennuksissa ja mikrosahauksessa katuja ja maa-alueita ei tarvitse avata laajasti raskaan kaluston voimin. Kuten Ficomin Lahtinen Tekniikka & Taloudessa toteaa, samoilla leveysasteilla ja samanlaisessa katuinfrassa Ruotsissa menetelmät on todettu täysin toimiviksi.
Valoolla toivotaan, että suomalaiskunnissa herättäisiin tarkastelemaan lupakäytäntöjä kokonaishyötyjen sekä ympäristötavoitteiden näkökulmasta.
”Matala-asennuksen hiilijalanjälki on vain murto-osa perinteisen asennuksen ympäristökuormasta. Pienemmät koneet, nopeammat rakennusajat ja huomattavasti vähemmän haittaa asukkaille. Siinä voittaisivat aivan kaikki”, Varis toteaa.

Tarkista valokuidun saatavuus kätevästi ilman sitoutumista!
Ajankohtaista
Kuntien nihkeys ekologiseen valokuiturakentamiseen ihmetyttää alan toimijoita – ”Vaatimus 70 sentin syvyydestä on historiallinen jäänne”
Halpakauppojen verkkolaitteet ovat yhä tietoturvariski, mutta onneksi ratkaisu löytyy läheltä
Valoo TV Play+ kerää katsojia ja kiitosta – ”Jotain olemme selvästi tehneet oikein”
Miksi kodin netti tuntuu hitaalta, vaikka nopeuden pitäisi olla kunnossa?
Kuinka valokuitu tuo pieneen kuntaan rahaa 1,9 miljoonaa euroa – vuodessa?
Kuntamarkkinoiden hyviä keskusteluja varjosti yksi huoli
Kuntien nihkeys ekologiseen valokuiturakentamiseen ihmetyttää alan toimijoita – ”Vaatimus 70 sentin syvyydestä on historiallinen jäänne”
Halpakauppojen verkkolaitteet ovat yhä tietoturvariski, mutta onneksi ratkaisu löytyy läheltä
Valoo TV Play+ kerää katsojia ja kiitosta – ”Jotain olemme selvästi tehneet oikein”
Miksi kodin netti tuntuu hitaalta, vaikka nopeuden pitäisi olla kunnossa?
Kuinka valokuitu tuo pieneen kuntaan rahaa 1,9 miljoonaa euroa – vuodessa?
Kuntamarkkinoiden hyviä keskusteluja varjosti yksi huoli