Kuntamarkkinoiden hyviä keskusteluja varjosti yksi huoli

Syyskuun puolivälissä pidetyt Kuntamarkkinat keräsi enemmän väkeä kuin moneen vuoteen, lähes 7 000 kävijää. Joukossa oli runsaasti kunta-alan päättäjiä, asiantuntijapuhujia, kutsuvieraita ja median edustajia – sekä valokuitu- ja internetoperaattori Valoo. Liiketoimintapäällikkö Lasse Rytkönen ja toimitusjohtaja Vesa Kemppainen käsittelivät puheenvuoroissaan kaikkea hyvää, mitä valokuitu tuo tullessaan, mutta nostivat esiin myös ajankohtaisia huolenaiheita. 

Valoon tunnettuus kasvanut selvästi 

Lasse Rytkösen mukaan yleisissä keskusteluissa ei enää tarvinnut aloittaa Valoon esittelyllä. ”Kyllä meidät jo tunnetaan. Joidenkin vieraiden kanssa juttu jatkui suoraan siitä, mihin se viime vuonna jäi”, Rytkönen toteaa. ”Moni tuli juttelemaan ja kyselemään myös omista liittymäasioistaan, ja eiköhän heillekin kuitu saada toimitettua.” 

Yhteinen huoli: jääkö lähimaaseutu digiajan katvealueeksi? 

Positiivista tunnelmaa varjosti toistuva huoli, joka nousi esiin monissa puheenvuoroissa. ”Sekä kilpailijat että kuntapäättäjät toivat esiin pelon siitä, jääkö laajakaista-Suomi torsoksi, kun valokuitua ei saada vedettyä kaikkialle”, Vesa Kemppainen kertoo. ”Me olemme jo aiemmin tuoneet esille, että hankalimmaksi alueeksi muodostuu niin sanottu lähimaaseutu – taajamien ja varsinaisen harvaan asutun maaseudun välimaastoon jäävä vyöhyke.” 

Näille alueille verkkoa ei saada rakennettua markkinaehtoisesti, koska asukas- ja liittymätiheys ei riitä kattamaan rakentamisen kustannuksia. Samaan aikaan alueet eivät ole riittävän harvaan asuttuja täyttääkseen tukiohjelmien kriteerejä, jotka on suunnattu syrjäisimmälle maaseudulle.  

Miksi tällä on väliä myös alueen taloudelle? 

Valokuitu ei ole vain tietoliikennettä. Eri tutkimustietoihin perustuen on laskettavissa, että valokuitu voi tuoda lähes kahden miljoonan euron kasvun osto- ja elinvoimaan 2 000 kotitalouden ja 50 yrityksen alueelle – vuodessa. Tämän päälle voi laskea kiinteistöjen arvonnousun. Kyse ei siis ole vain yksittäisten kotitalouksien paremmista nettiyhteyksistä, vaan avaintekijästä, joka ratkaisee koko alueen taloudellisen kehityksen suunnan ja vauhdin. 

Yhteistyöllä rotkot umpeen 

Sekä kuntien että valokuituyritysten yhteinen viesti Kuntamarkkinoilta oli sama: lähimaaseudun rakentamismalli vaatii uudenlaisia ratkaisumalleja, jotka eivät nojaa pelkästään markkinaehtoisuuteen tai nykyisiin tukimalleihin. Kuntien, julkisten rahoittajien ja verkkoyhtiöiden on etsittävä yhdessä ratkaisuja, joilla estetään tietoliikennerotkojen syntyminen – koska niihin meillä ei Suomessa ole varaa.