Suomi oli tämän vuosikymmenen alussa kehitysmaa kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuudella mitattuna. Muutamassa vuodessa maassa on koettu perinpohjainen tietoliikenteen vallankumous, kun laajakaistapeitto on kaksinkertaistunut neljästäkymmenestä yli kahdeksaankymmeneen prosenttiin, ja tämän vuoden lopussa luku ylittänee yhdeksänkymmentä. Muutoksen ajurina on toiminut Valoo.

Kirittävää on riittänyt

”Tulimme markkinoille neljä vuotta sitten ja muutimme kertaheitolla pelin säännöt. Muut tulivat perässä, ja pian kiinteän laajakaistan ja erityisesti valokuidun saatavuus alkaa Suomessa olla Ruotsin tasoa”, sanoo Valoon kaupallinen johtaja Klaus Varis. Suoritusta voi pitää kovana, sillä kirittävää on riittänyt. Ruotsissa valokuituverkkoja alettiin rakentaa isosti jo vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. ”Takamatkaa oli melkoisesti, mutta olemme oppineet tehdessämme. Toimitusaikamme ovat puolittuneet vuosittain”, Varis kertoo.

Valokuituverkko rakentuu kuin palapeli

Valokuidun rakentaminen etenee vaiheittain. Ensin kartoitetaan, onko tietyllä alueella riittävästi kiinnostusta valokuidun hankintaan. Ennakkotilausten perusteella tehdään rakentamispäätös, suunnitellaan ja luvitetaan alue, ja sitten alkaa rakentaminen. Vastuun urakoinnista ottaa alueellinen luottokumppani, joita Valoolla on maanlaajuisesti parikymmentä. ”Tämä toimintamalli on osoittautunut selvästi parhaaksi tavaksi valokuituverkkojen rakentamisessa”, toteaa Varis. ”Vastuut ovat selvät, ja työn laatua on helpompi seurata.”

Valoon vauhti myynnissä ja rakentamisessa on ollut hurja. Kun vuodessa tehdään tuhansia kilometrejä uutta valokuituverkkoa, voisi luulla, että laatu ei aina vastaa tilaajan toiveita. ”Pakkohan se on myöntää, että kun tekemisen into on kova, voi yksittäisiä laatupoikkeamia tulla. Mutta vähitellen tilanne on kääntynyt tavallaan päinvastaiseksi”, Varis kertoo. ”Kun laatu on parantunut, rakentamisen nopeus on tehnyt samoin.”

Laatuohjattua liiketoimintaa

Jatkuva laadun parantuminen on näkynyt head of maintenance Timo Hernesniemen mukaan myös jälkiliittymien toimituksissa. ”Kun rakennetun alueen dokumentointi on tehty oikein, jälkiliittymien rakentaminen tapahtuu todella nopeasti”, Hernesniemi kuvaa. ”Koko ketju on hioutunut tekemisen myötä poikkeuksellisen tehokkaaksi, aina myynnistä rakentamisen kautta asiakaspalveluun. Kaikki vaiheet toimivat koko ajan yhä paremmin.”

”Erityisesti asiakaspalvelulle täytyy osoittaa isot kiitokset. Siellä on ammattilaisia, jotka pystyvät selvittämään tilanteita laidasta laitaan”, Hernesniemi toteaa. ”Ja muutenkin koko talo on täynnä uskomattoman hyvää porukkaa. Rautaisia asiantuntijoita, joiden kanssa asioita voi kehittää ja viedä eteenpäin. Meistä kukaan ei yksin saisi juuri mitään aikaiseksi.”

Kehityksen takana vuosikymmenien kokemus

Vaikka Valoo on yrityksenä nuori, sen työntekijöiltä löytyy rautaista kokemusta vuosikymmenien ajalta. Esimerkiksi Timo Hernesniemen työhistoria ulottuu aikaan ennen internetiä. ”Olen ollut toimialalla vuodesta 1988 lähtien, jolloin alettiin rakentaa ensimmäisiä valokuituverkkojen runkokaapeleita. Olimme myös edelläkävijöinä rakentamassa kuitu kotiin -valokuituverkkoja Pohjanmaan alueella vuosituhannen alussa”, Hernesniemi sanoo. ”Hankintapuolella operaattoreilla oli pitkään pieni ryhmä, joka vastasi keskitetysti valokuitukaapeleiden hankinnasta ja tyyppitestauksesta Suomen olosuhteisiin. Kuuluin kahdeksantoista vuoden ajan tähän ryhmään, kun kiersimme ympäri maapalloa tehtaalta toiselle.”

Lopulta on pitkän kehitystyön tulos, että valokuituyhteyksiä voidaan Suomeen rakentaa sitä tahtia, mihin Valoon joukot ovat kolmen viime vuoden aikana pystyneet. ”Se on uskomaton tarina”, Hernesniemi sanoo. ”Päällisin puolin kaikki voi näyttää yksinkertaiselta, mutta takana on hurja määrä osaamista, tekniikkaa ja tahtoa tehdä Suomesta oikea tietoyhteiskunta.”