Euroopan unionin gigabitti-infrastruktuurisäädös (GIA) asettaa taloyhtiöille selvän tavoitteen: gigabitin yhteyksien on oltava arkipäivää vuoteen 2030 mennessä. Valoon taloyhtiömyynnistä vastaava myyntipäällikkö Mikael Kumpulainen peräänkuuluttaa nyt ennakointia – sisäverkon pullonkaulat on ratkaistava, jotta nopea netti ei jää jumiin jakamoon.

Monessa suomalaisessa taloyhtiössä eletään vielä siinä uskossa, että valokuitu hankitaan sitten joskus. EU:n uusi GIA-säädös kuitenkin kiihdyttää aikataulua merkittävästi. Sen tavoitteena on poistaa byrokratiaa ja varmistaa, että huippunopeat yhteydet ovat jokaisen ulottuvilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vastuu ei lopu operaattorin tuomaan kaapeliin.

”Moni ajattelee, että riittää kun operaattori tuo kuidun kiinteistön tekniseen tilaan. GIA:n henki on kuitenkin se, että gigabitin nopeuden pitää toteutua päätelaitteella asti, ei vain kellarissa. Jos taloyhtiön sisäverkko on vanhaa kuparia, huippunopeus tyssää siihen”, Kumpulainen muistuttaa.

Sisäverkko on usein unohdettu pullonkaula

Suomessa uudisrakentamista ja saneerauksia on ohjannut jo pitkään Traficomin määräys, joka vaatii nopean, kiinteän sisäverkon rakentamista. Vanhemmissa taloyhtiöissä tilanne on kuitenkin kirjavampi. Jos huoneistossa on vastassa perinteiset puhelinpistokkeet, 1G-yhteyksien saavuttaminen voi olla mahdotonta ilman muutostöitä.

Kumpulainen törmää usein tilanteisiin, joissa taloyhtiön hallitus pohtii kustannuksia, mutta unohtaa kokonaiskuvan.

”Kyse on lopulta kiinteistön arvosta ja asumismukavuudesta. Kun GIA-säädös tulee voimaan täydellä painollaan, vanhentunut sisäverkko on selkeä rasite asuntokaupassa. Meidän tehtävämme on tehdä päivityksestä taloyhtiölle mahdollisimman kivuton”, Kumpulainen sanoo. ”Kyse ei ole pakosta, vaan mahdollisuudesta modernisoida talotekniikka kertaheitolla kuntoon. Remontteja ei kannata pelätä. Kun sisäverkko päivitetään kuiduksi, se on investointi, joka kestää vuosikymmeniä.”

Langaton verkko osana ratkaisua

Vaikka kiinteä kaapelointi on perusta, asukkaan kokemus nopeudesta syntyy usein langattomassa verkossa. GIA-asetuksen tavoitteiden täyttyminen vaatii myös päätelaitteilta suorituskykyä. Vanha reititin voi leikata gigabitin yhteydestä leijonanosan pois. Valoo on vastannut tähän tuomalla markkinoille uusinta teknologiaa.

”Emme halua jättää asukasta yksin liittymän avaamisen jälkeen. Siksi olemme tuoneet nettiyhteyksiemme rinnalle WiFi 7 -reitittimet. Ne ovat tällä hetkellä markkinoiden kärkeä ja varmistavat, että se valittu nopeus siirtyy ilmateitsekin sujuvasti tabletteihin, puhelimiin ja televisioihin”, Kumpulainen kertoo. ”WiFi 7 on konkreettinen tapa varmistaa GIA:n tavoitteiden toteutuminen asukastasolla. Se poistaa viimeisenkin esteen nopean datan tieltä kodin sisällä.”

WiFi 7 -teknologia on erityisen tärkeä tiheästi asutuissa kerrostaloissa, joissa naapureiden verkot saattavat häiritä toisiaan. Uudet reitittimet osaavat väistää ruuhkia ja hyödyntää kaistaa tehokkaammin.

Kumpulaisen neuvot taloyhtiöpäättäjille

Miten taloyhtiön hallituksen tulisi sitten edetä GIA-säädöksen valossa? Mikael Kumpulainen listaa kolme askelta, joilla pääsee alkuun:
1. Selvittäkää nykytila: Katsokaa isännöitsijän kanssa, millainen sisäverkko talossa on. Jos dokumenteissa puhutaan puhelinverkoista, päivitystarve on ilmeinen.
2. Ennakoikaa remontit: Älkää odottako pakkoa. Sisäverkon saneeraus on usein järkevintä tehdä muiden remonttien, kuten putkiremontin tai sähkösaneerauksen yhteydessä, mutta se voidaan toteuttaa myös omana hankkeenaan.
3. Vaatikaa laatua päätelaitteilta: Kun hankitte laajakaistaa, varmistakaa, että operaattori tarjoaa myös modernit reitittimet. Valoon WiFi 7-laitteet ovat esimerkki siitä, miten tekniikka palvelee käyttäjää, ei toisinpäin.

”GIA on herätyskello. Taloyhtiöillä on nyt erinomainen tilaisuus hypätä suoraan digitaaliseen eturiviin. Me Valoolla olemme valmiina auttamaan siinä loikassa”, Kumpulainen tiivistää.

Lue lisää taloyhtiöpalveluistamme täältä