Valoon toimitusjohtajan valokuitukatsaus

”Me rakensimme viime vuonna enemmän valokuituverkkoa kuin kukaan on koskaan tehnyt Suomessa meitä ennen”, sanoo Vesa Kemppainen.

Valokuituyhtiö Valoo uutisoi viime joulukuussa mittavista rakennuspäätöksistä, jotka laajentavat yhtiön valokuituverkon jo yli kolmeenkymmeneen kaupunkiin tämän vuoden aikana. Mutta jo viime vuonna yhtiö rakensi valokuitua Suomeen yli miljoona metriä eli yli tuhat kilometriä. Suoraksi vedettynä kuitukaapeli olisi yltänyt Helsingistä Ivaloon. Hurjan rakennustahdin mahdollistaa yhtiöön koottu vahva rahoitus, jota on tällä hetkellä kasassa yli 250 miljoonaa euroa. Miten tämä on mahdollista?

”Ensin olimme startup, sitten kasvuyritys, ja vuonna 2023 rikoimme jo rakennusennätyksiä”, tiivistää Valoon toimitusjohtaja Vesa Kemppainen. ”Tuskin mikään tässä maailmassa on pysyvää, varsinkaan teknologian kannalta katsottuna. Paitsi valokuitu. Toistaiseksi kukaan ei ole keksinyt, millä valokuitu voitaisiin korvata. Siksi valokuituun investointi on pomminvarmaa bisnestä, myös rahoittajan kannalta.”

Ulkomaiset investoinnit työllistävät rakentajia
Heinäkuussa kansainvälinen infrastruktuurirahastojen hoitaja DIF Capital Partners tiedotti Valoolle kootusta yli 250 miljoonan euron pääoma- ja lainasijoituspaketista, joka on Suomen rahoitusmarkkinoilla poikkeuksellinen.

”Pidän rahoituspakettia erityisen merkittävänä siksi, että tässä tiukassa tilanteessa tuomme maahan ulkomaista sijoitusrahaa kansallista digitaalista infrastruktuuria varten. Investointi työllistää suoraan tuhansia suomalaisia rakentajia ja samalla se vaurastuttaa kotitalouksia valokuituinfralla vuosikymmeniksi tästä eteenpäin”, Kemppainen laskee. ”Vahva rahoitusasemamme tekee meistä erityisen turvallisen valinnan kuluttajille ja kumppaneille, kun kireä taloustilanne erottelee jyvät akanoista.”

Yli miljoona metriä valokuitua jo vedetty
Vaikka Valoon merkittävimmät ja laajimmat rakennushankkeet ovat vielä edessäpäin, jo viime vuonna yhtiö rikkoi ennätyksiä rakentamalla valokuituverkkoja Suomeen yhteensä reilusti yli miljoona metriä, jolla valokuitu toimitettiin kymmenille tuhansille talouksille.

”Me rakensimme vuodessa ehkä enemmän valokuituverkkoa kuin kukaan on koskaan pystynyt rakentamaan tässä maassa, ja tänä vuonna tahti vielä kovenee”, sanoo Vesa Kemppainen. ”Se on mahdollista siksi, että me emme tee mitään muuta. Me keskitymme vain ja ainoastaan tähän. Olemme onnistuneet kokoamaan uskomattoman hyvän joukkueen tekemään Suomesta valokuituyhteiskunnan.”

Rakentamisenkin voi tehdä ekologisesti
Ekologisuus ja kestävä kehitys ovat keskeisiä tekijöitä kaikessa rakentamisessa. Tiedonsiirtotekniikkana valokuitu on ylivoimaisen energiapihi. Kun valokuidun elinkaaren hiilijalanjälkeä lasketaan, ainoa merkittävämpi kuormitus aiheutuu rakentamisesta eli kaapeleiden upottamisesta maan sisään.

”Myös rakentamiseen on olemassa ekologinen ratkaisu. Meidän maanlaajuinen urakoitsijaverkostomme pystyy laskemaan kaapelit maahan ympäristöystävällisellä tekniikalla, jossa maahan tehdään kevyt viilto, ja se riittää. Teemme asennukset tällä tekniikalla kaikkialla, missä siihen on lupa”, Kemppainen kertoo.

Seuraavaksi ratkaistava internetpalvelut asiakasta kunnioittavalla tavalla
Nyt Suomeen rakennetaan valokuituverkkoja, mutta verkon lisäksi tarvitaan myös nettiyhteys. Kysymys siitä, kuka internetpalvelut lopulta tuottaa, ja voiko kuluttaja valita vapaasti palveluntarjoajan, on herättänyt ajoittain kysymyksiä. Tällä hetkellä Valoo tarjoaa itse nettipalvelut vetämäänsä valokuituun erittäin edulliseen hintaan.

”Koska ala on Suomessa nuori, samoin tekniikka ja palvelumallit, kysymys internetpalvelun toimittajasta on osittain vielä kesken. Markkinoilta löytyy toki jo joitakin kokeiluja, mutta niiden ongelmia ovat käsistä karanneet kustannukset sekä teknologiset rajoitteet esimerkiksi tarjottavan nopeuden suhteen”, Vesa Kemppainen harmittelee. ”Me teemme Valoolla ankarasti töitä löytääksemme sellaisen avoimen palvelumallin, joka hyödyttää aidosti kuluttajaa. Kun malli on valmis, kerromme siitä laajasti.”