Turvallinen keskustelukulttuuri maksaa itsensä takaisin

Vasta muutaman kuukauden Valoolla ollut technical lead Eeva Haataja muistaa hyvin, miten hänet otettiin vastaan uudessa työpaikassa. ”Tuli heti sellainen olo, että olen oikeasti tervetullut. Sain HR:n tekemän tervetuliaispaketin ja minut esiteltiin kaikille työntekijöille toimitusjohtajaa myöten… ihan mahtavaa”, Eeva kertoo. ”Tajusin, että Valoo on työyhteisö, jossa kaikki ovat läheisissä väleissä keskenään.”

Mediatekniikan insinööriksi valmistuttuaan Eeva oli työharjoittelussa pienessä startupissa, jossa hän oppi koodaamaan. ”Opiskeluihin ei ollut kuulunut koodaamista kovin paljon, sillä olin halunnut keskityttyä enemmän av-suunnitteluun”, Eeva muistelee. ”Startupista siirryin isoon firmaan, jossa viihdyin viisi vuotta. Siellä oli hyvä työporukka ja vahva henkinen tuki tekemiseen. Heitettiin syvään päätyyn, annettiin haasteita, annettiin koulutusta. Todella hyvä kokemus. Suunnittelutiimissä oli taloon tullessani kaksi naista, vanhin ja nuorin, siis minä. Muut olivat miehiä, mutta missään vaiheessa ei tullut sellaista oloa, että olisin joutunut jotenkin ansaitsemaan paikkaani sen enempää kuin muutkaan.”

Uudet haasteet alkoivat kiinnostaa Eevaa siinä vaiheessa, kun vanhassa työpaikassa – sen hyvistä puolista huolimatta – alkoi tuntua ison yhtiön jäykkyys. ”Kaipasin nopeatempoisempiin tehtäviin. Valoolla oli tarjolla vastuu asiakasjärjestelmästä ja mahdollisuus koodata, konfata, suunnitella – tehdä kokonaisuutta”, Eeva kuvailee. ”Mutta ratkaisevinta oli se, millainen yhteisö täällä oli tarjolla.”

”Valoolla on turvallinen olo. Tuntuu, että ihmistä oikeasti arvostetaan ja kuunnellaan”

Vaikka työsuhde on vielä tuore, paljon on jo selvinnyt. ”Valoolla on turvallinen olo. Tuntuu, että ihmistä oikeasti arvostetaan ja kuunnellaan”, Eeva pohtii. ”En osannut edes odottaa, miten hyvin se täällä näkyy – ja että myös fiiliksistä ja huolenaiheista välitetään. Kun työyhteisöön pystytään luomaan terveellinen ja turvallinen keskustelukulttuuri, se maksaa kyllä itsensä takaisin. Joka päivä.”