Valoo vie valokuitua sinnekin, minne markkinat eivät yllä – tavoitteena miljoonan metrin harppaus digitaaliseen yhdenvertaisuuteen

Suomi on valokuiturakentamisen murroksessa. Samalla kun kaupunkikeskustoihin kaivetaan kilpaa uusia yhteyksiä, uhkaa osa suomalaisista jäädä digitaalisen kehityksen katveeseen. Valoo on hakenut merkittävää julkista tukea viedäkseen huippunopeat yhteydet niin sanotuille latva-alueille – taajamien reunoille ja haja-asutusalueille, joissa etäisyydet ovat pitkiä, mutta tarve toimiville yhteyksille yhtä suuri kuin kasvukeskuksissa. 

Valokuitu- ja internetoperaattori Valoo on jättänyt talven aikana tukihakemuksia useiden elinvoimakeskusten alueille EU:n maaseuturahoituksella tuettaviin kyläverkkohankkeisiin. Kyseessä on mittava ponnistus: yhteensä Valoo on hakenut tukea hankkeisiin, jotka tarkoittaisivat toteutuessaan tuhannen kilometrin eli miljoonan metrin rakennusurakoita. Samalla määrällä voitaisiin kuiduttaa kokonaan keskikokoinen suomalaiskaupunki. 

Valoon runkoverkko mahdollistaa kyläverkot 

Kyläverkkohankkeilla tarkoitetaan EU-rahoituksella tuettavaa yhteyksien rakentamista sinne, minne ne eivät muuten syntyisi. Tuen ehtona on, että rakennettu verkko on teknologisesti edistyksellinen ja takaa vähintään 1 Gbit/s nopeuden. 

Valoon liiketoimintapäällikkö Lasse Rytkönen korostaa, että nämä latva-alueiden hankkeet eivät synny tyhjiössä, vaan ne vaativat pohjalle vahvan infran. 

”Kyläverkkohankkeella ei voida rakentaa satojen kilometrien siirtoyhteyksiä tyhjästä. Se edellyttää valmista ja kapasiteetiltaan riittävää runkoverkkoa, johon kyläverkko voidaan liittää. Tässä on Valoon vahvuus: meillä on jo olemassa oleva, kattava runkoverkko ja käynnissä olevia hankkeita, joiden kylkeen nämä haja-asutusalueiden pistot voidaan luontevasti rakentaa”, Rytkönen kuvaa. ”Hakemamme tuet kohdistuvat juuri niihin viimeisiin kilometreihin, jotka ovat liiketoiminnallisesti haastavimpia. Kun saamme tähän julkista vetoapua, pystymme tarjoamaan näille alueille saman huippulaadukkaan ja toimintavarman yhteyden kuin kaupunkien keskustoihin.” 

Uhkana EU-rahoituksen loppuminen 

Valoon suunnitelmissa on tehdä lisää hakemuksia elinvoimakeskusten huhti- ja syyskuun hakukierroksille. Hakemusten määrä tulee Rytkösen mukaan olemaan merkittävä. ”Haasteeksi muodostuu EU-maaseuturahaston riittävyys. Nykyiset jäljellä olevat tukirahat eivät missään nimessä tule riittämään edes Valoon haja-aluesuunnitelmien kattamiseen”, Rytkönen toteaa. ”Jostain olisi saatava reilusti lisärahoitusta tukiraharakentamiselle, koska markkinaehtoisesti näitä alueita ei tulla koskaan saamaan valokuidun piiriin.” 

Kiinteä laajakaista on nykypäivän kansalaisoikeus 

Miksi EU-rahaa on syytä käyttää nettiyhteyksien rakentamiseen? Kysymys palautuu lopulta perusoikeuksiin. Digitaalisessa yhteiskunnassa nopea ja luotettava nettiyhteys ei ole enää ylellisyyttä, vaan edellytys arjessa selviytymiselle. 

”Kiinteän laajakaistan tulisi kuulua tietoyhteiskunnan perusoikeuksiin”, linjaa Valoon kaupallinen johtaja Klaus Varis. Hänen mukaansa toimiva yhteys kytkeytyy suoraan Suomen perustuslaissa mainittuihin oikeuksiin, kuten yhdenvertaisuuteen, sananvapauteen sekä elinkeinovapauteen. Ilman nettiä on vaikea hoitaa pankkiasioita, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai tehdä etätöitä. ”Haemme EU:n tukea alueille, joille markkinaehtoinen rakentaminen ei pitkien välimatkojen ja harvemman asutuksen vuoksi ole taloudellisesti mahdollista. Ilman kiinteitä tietoverkkoja nämä alueet ovat vaarassa autioitua lopullisesti.”