Verkkokaupasta tilattu halpa elektroniikka voi aiheuttaa monenlaista harmia ja jopa vaaratilanteita. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on jo vuosien ajan joutunut puuttumaan halpakauppojen tuotteisiin esimerkiksi terveysriskien vuoksi, mutta tuoreempi ilmiö liittyy Traficomin alaisen Kyberturvallisuuskeskuksen vastuualueeseen, eli verkosta hankittujen verkkolaitteiden tietoturvariskeihin. Jos verkkoon kytkettävän laitteen suojaukset eivät ole kunnossa, sitä voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin – jopa laitteen omistajan tietämättä.
”Seuraamme jatkuvasti verkkojamme epätavallisen liikenteen tunnistamiseksi. Saamme myös Traficomilta tiedon, mikäli jonkin IP-osoitteen tilanne on syytä tarkistaa”, kertoo Valoon ISP-osaston järjestelmäasiantuntija Kim Heikkinen. ”Ikävä kyllä sieltä löytyy hyvin usein ulkomaisesta halpakaupasta hankittu laite, esimerkiksi valvontakamera, digiboksi tai reititin.”
Vaikka jokainen nettiin kytketty, puutteellisesti konfiguroitu laite voi periaatteessa aiheuttaa riskin, on reititin avainasemassa monestakin syystä. ”Reititin on portti kotiverkkoon, joten jos se vuotaa, kaikki vuotaa”, sanoo Heikkinen. ”Jos käytössä on itse hankittu laite, käyttäjällä on vastuu reitittimen turva-asetuksista ja salasanojen vaihtamisesta. Tästä löytyy Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta tarkat ohjeet, mutta kaikki eivät niitä lue. Ja joskus ei auta, vaikka toimisi ohjeiden mukaan.”
Kyberrikolliset käyttävät puutteellisesti suojattuja laitteita esimerkiksi palvelunesto- eli DDoS-hyökkäysten tekemiseen. Näitä hyökkäyksiä tehdään Suomessakin jatkuvasti. Viimeksi laajan mittakaavan DDoS-hyökkäys häiritsi pankkikonserni Nordean toimintaa yli kuukauden ajan syksyllä 2024. Ajoittain hyökkäys kaatoi pankin palvelut kokonaan.
”Kaikki eivät tunnu välittävän, vaikka oma reititin olisi rikollisen toiminnan väline, jos rikos ei kohdistu omaan omaisuuteen tai laitteisiin”, Heikkinen sanoo. ”Mutta jokainen, joka ei pidä verkkolaitteitaan kunnossa, helpottaa rikollisten työtä. Ja jos olet maksanut gigabitin verkkoyhteydestä, mutta joku DDoS-pommittaja vie puolet sinun kaistastasi, niin onhan se hölmöä hommaa.”
Esimerkiksi kiinalaisesta halpakaupasta hankittu verkkolaite voi Heikkisen mukaan olla tietoturvariski eri syistä. ”Jos laitteen käyttöohjeet ovat puutteelliset, ei se konfigurointi onnistu edes Traficomin ohjeilla”, hän sanoo. ”Tai sitten laitteessa voi olla takaportti, johon kyberrikollisilla on suora pääsy. Näistä mahdollisuuksista keskustellaan asiakkaan kanssa silloin, kun laite näyttää kaapatulta. Jos laitteen suojauksia ei laiteta kuntoon, eikä sitä irroteta verkosta, joudumme sulkemaan nettiyhteyden. Emme tee sitä kiusallamme, vaan asiakkaan oman edun vuoksi. Yhteys avataan, kun tietoturva on kunnossa.”
Heikkinen muistuttaa, että turvallisen reitittimen voi helposti tilata omalta internetoperaattoriltaan. ”Minun on vaikea ymmärtää, miksi kukaan haluaisi tilata halpakaupan laitteen, joka voi pahimmillaan vaarantaa koko kodin turvallisuuden, hälytys- ja valvontalaitteista lähtien, kun esimerkiksi Valoolla nettiliittymän hintaan kuuluu moderni, automaattisesti päivittyvä ja meidän ylläpitämä reititin”, Kim Heikkinen sanoo. ”Tekisi mieli sanoa, että älkää hyvät ihmiset hölmöilkö näin tärkeässä asiassa. Kyberrikollisilla on muutenkin liikaa tilaa mellastaa.”

Ajankohtaista
Julkinen kuuleminen maaseuturahaston laajakaistahankkeesta: Orimattila 17B
Julkinen kuuleminen maaseuturahaston laajakaistahankkeesta: Orimattila 17A
Valoo vie valokuitua sinnekin, minne markkinat eivät yllä – tavoitteena miljoonan metrin harppaus digitaaliseen yhdenvertaisuuteen
Kommentti: Taloyhtiöiden ”muhiva valokuitupommi” on todellinen ongelma – näin vältät kalliit yllätykset GIA-säädöksen kynnyksellä
Julkinen kuuleminen maaseuturahaston laajakaistahankkeesta: Askola
Patrik koordinoi valokuituprojekteja, opiskelee, hoitaa taaperoita ja rakentaa – kehoa
Julkinen kuuleminen maaseuturahaston laajakaistahankkeesta: Orimattila 17B
Julkinen kuuleminen maaseuturahaston laajakaistahankkeesta: Orimattila 17A
Valoo vie valokuitua sinnekin, minne markkinat eivät yllä – tavoitteena miljoonan metrin harppaus digitaaliseen yhdenvertaisuuteen
Julkinen kuuleminen maaseuturahaston laajakaistahankkeesta: Askola
Patrik koordinoi valokuituprojekteja, opiskelee, hoitaa taaperoita ja rakentaa – kehoa
Valoon toimitusjohtajan vuosikatsaus 2025